Minulla on ollut hieno mahdollisuus toimia yli 25 vuoden ajan monen suomalaisen ja kansainvälisen yrityksen johdon tehtävissä sekä yrittäjänä ollessani liikkeenjohdon konsulttina monelle yritykselle. Vuosien aikana olen nähnyt erilaisia käytäntöjä siitä, miten strategiaprosesseja viedään läpi ja miten yrityksiä johdetaan suhteessa määriteltyyn strategiaan. Ikävä kyllä, aina ei kuitenkaan voida puhua varsinaisesta strategiatyöstä tai strategiaprosessista vaan usein enemmänkin muodollisesta missioiden ja visioiden kirjaamisesta.
Oikea johtamismalli auttaa strategian toimeenpanossa
Usein strategia on listausta siitä, mitä yritys tekee ja ketkä ovat sen asiakkaita. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta vain pieni osa yrityksen koko strategiakehitystä. Myös käytännön johtamisessa määritellyn strategian huomioonottaminen usein unohtuu ja strategian julkaiseminen kiteytyy ehkä yhteen organisaation tiedotustilaisuuteen. Miksi siis strategian mietintään ja strategiapalavereihin uhrataan aikaa, ellei strategia sitten muutu käytännön tekemiseksi?
Aika usein strategia kirjoitetaan uudestaan siksi, että vanhan strategian ”parasta ennen -päivä” umpeutuu ja siksi pitää kirjata uusi versio. Kun strategia nyt pitää olla kirjoitettuna.
Usein asioiden toimeenpano jää puolitiehen tai pohjatöitä ei tehdä riittävästi. Onnistuneen strategian toimeenpanon edellytyksenä on, että organisaatiossa tiedetään mitä pitäisi saada aikaan, miten asiat liittyvät strategiaan ja miksi asioita mitataan. Periaatteessa jokaisen isomman päätöksen kohdalla pitäisi pysähtyä miettimään, miten tämä päätös liittyy strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkeämpää onkin ensin saada strategiaa tukeva johtamismalli toimimaan. Toimiva johtamismalli helpottaa strategian toimeenpanoa.
Helposti ymmärrettävä strategia sitouttaa
Ilokseni olen saanut huomata, että nyt myös PK yrityksissä on alettu miettiä tarkemmin, mikä merkitys strategialla, strategian ajantasaisuudella ja ennen kaikkea sen hyvällä toimeenpanolla on kilpailukyvyn sekä ennen kaikkea kilpailuedun kehityksen kannalta. Erityisesti yrityksen strateginen tahtotila, strategian ymmärrettävyys ja sen käyttöönotto organisaation kaikilla tasoilla, on tärkeämpää kuin se, että missio ja visio on pitkän mietinnän jälkeen saatu hienosti kirjoitettua intranettiin tai yrityksen julkisille sivuille. Strategia pitäisi saada kuvattua yhdelle arkille, jotta se on helposti ymmärrettävissä. Toki tukimateriaalia aina syntyy enemmän, mutta kiteytys strategiasta pitää olla ytimekäs.
Kun strategia on ymmärrettävä ja yrityksestä saadaan strategiaorientoitunut (Kaplan/Norton Strategy Focuced Organization) koko yrityksen toiminta tukee strategisen tahtotilan saavuttamista. Uskon myös, että koko organisaation työmotivaatio on silloin korkeampi. Kun ihmiset tuntevat olevansa osa jotain merkittävää kokonaisuutta ja kun he tuntevat, että heidän tekemisellään on merkitys, ovat he varmasti motivoituneempia. Tämä taas johtaa siihen, että esim. poissaolot vähenevät, vaihtuvuus pysyy kurissa, osaamispääomaa ei karkaa jne.
Miten motivaatio ja sitoutuminen sitten saadaan aikaan? Ensinnäkin johdon tehtävä on purkaa strategia helposti ymmärrettäviksi kriittisiksi menestystekijöiksi ja edelleen mitattaviksi sekä johdettaviksi toiminnoiksi niin, että kaikki tietävät oman tekemisen merkityksen koko yrityksen strategisen tahtotilan saavuttamisen kannalta.
Seuranta mahdollistaa motivoivat kannustinmallit
Jotta kokonaisuus toimii varmasti, tulee vielä miettiä mahdolliset seurantamekanismit kyseisten tavoitteiden toteutumiselle. Näissä asetetuissa raja-arvoissa pysymistä kannattaa vielä vauhdittaa sopivilla bonus- ja kannustinmalleilla. Silloin kaikilla on vielä varmemmin intressi huolehtia oman panoksensa antamisesta strategian toteutumiseksi. Ollaan lähempänä itseohjautuvaa organisaatiota!
Kirjoittanut:
Jari Noppa
CEO & Senior Business Advisor Puhelin 040 833 0083