6 väitettä johtajuudesta

Niinkuin minä sen näen

Yli 40-vuotisen työurani ajalle, niin suomalaisissa kuin kansainvälisissäkin yrityksissä, mahtuu monia hyviä esihenkilöitä ja johtajia, joilta olen omaksunut tiedostaen tai tiedostamattani hyviä oppeja ja sopeuttanut ne sitten omaan arvomaailmaani. Ei ehkä voi sanoa, että olisin imenyt vain parhaat opit. Niin se harvoin menee, että voisi poimia vain parhaat käytännöt. Tuntemiltani johtajilta olen joka tapauksessa omaksunut asioita ja näin rakentanut oman tyylini johtaa niin asioita kuin ihmisiäkin. Tässä kirjoituksessa kerron siitä, mikä minun mielestäni tekee hyvän johtajan.

Disclaimer: Johtamisesta ja johtajuudesta puhutaan nykyisin paljon. Siitä on ilmestynyt useita kirjoja, sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan aiheesta, samoin blogikirjoituksia jne. Olen itsekin lukenut mielenkiinnosta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta jonkin verran. Kirjoitan lyhyen kirjoitukseni kuitenkin täysin omista kokemuksistani urani varrelta. Tekstin näkemyksistä ei voi sanoa, että ne ovat väärin tai oikein. Näkemykset pohjautuvat omiin kokemuksiini, tuntemuksiini ja oppeihini.

Väite 1: Teeskentelemällä et tee tulosta, vaan palat loppuun

Olen tavannut paljon johtajia, joilta olen halunnut oppia, mutta ikävä kyllä, matkan varrelle mahtuu myös esihenkilöitä ja kollegoja, joiden ajatuksia en ole voinut hyväksyä siinä määrin, että olisin halunnut poimia niistä toimintamalleja omaan tekemiseeni.

Ensimmäinen väitteeni onkin: vaikka johtamisessa on erilaisia oppeja ja suosituksia, pitää kaikkien löytää se oma juttu. Juttu, joka sopii omaan arvomaailmaan, ja josta muodostuu se oma johtamismalli, oma johtajapersoona. Tältä pohjalta on hyvä suunnitella, miten alaiset saadaan toimimaan motivoituneesti kohti yhteisiä päämääriä.

En rajaisi johtamista pelkästään organisaatiokaavion mukaisiin alaisiin. Johtaminen on kokonaisvaltaista ja siihen liittyy myös keinot vaikuttaa omiin kollegoihisi tai jopa esihenkilöösi. Johtaminen on vaikuttamista.

Joka tapauksessa, teeskentelemällä jotain muuta kuin mitä olet, palat loppuun.

Väite 2: Johtajan on kyettävä uudistumaan muuttuvan maailman mukana

Yli 40 vuoden aikana maailma on muuttunut paljon ja siten myös johtaminen on ollut koko ajan pienessä muutoksessa. En voi nyt käyttää kaikilta osin johtamisessa niitä malleja, joita käytin 90-luvun alussa, ollessani ensimmäisessä päällikkötehtävässäni.

Johtajalta vaaditaan jatkuvaa kykyä uudistumiseen ja uuden oppimiseen. Maailma muuttuu, ihmiset ympärillä muuttuvat. Jopa ihmisten arvomaailma muuttuu ajan saatossa. Johtaja tarvitsee kykyä ymmärtää ja sopeuttaa omaa ajatteluaan ja toimintaansa muuttuvan maailman mukana. Yhtenä esimerkkinä olkoon some-aikakauteen syntyneet johdettavat. He ovat varmasti tuoneet muutostarvetta vanhempien ikäpolvien johtajien toimintamalleihin.

Väite 3: Johtaminen on kilpailuedun kehittämisen keino

Johtamisen merkitystä ei vieläkään ymmärretä yrityksissä kilpailuedun kehittämisen keinona. Kolmas väitteeni onkin, että markkinoilla pärjää paremmin, vaikka tuote ei olisikaan markkinoiden paras, kunhan yrityksen toimintaa johdetaan paremmin kuin kilpailijoita. Hyvä myytävä tuote tai palvelu on hyvä pohja, mutta se ei riitä menestykseen. Vaikka tuote ja palveluvalikoimaa täydennetään tehokkaalla markkinoinnilla ja viimeisen päälle mallinnetuilla prosesseilla, ei menestys ole taattu, ellei johtaminen ole hallussa. Luo siis yrityksellesi johtamisstrategia, jolla kannustat johtoasemassa olevia henkilöitä miettimään mitä johtaminen on. Lisäksi tue heitä oman johtajuutensa kehittymisessä.

Prosessit tietenkin liittyvät johtamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin toimintaan yrityksessä. Prosessit, raportointi ja muut perusasiat ovat pohja onnistuneelle johtamiselle ja johtamisstrategian toteuttamiselle.

Hyvä johtaminen on avainasemassa hyvän työntekijäkokemuksen luomisessa, joka taas luo paremmat edellytykset hyvän asiakaskokemuksen luomiselle. Hyvä asiakaskokemus luo yritykselle kiistatta kilpailuetua.

Väite 4: Ilman viestintää ei voi johtaa

Hyvän johtamisstrategian pohjana on yhteisten tavoitteiden kirkastaminen ja ymmärtäminen. On vaikea johtaa organisaatiota, ellei kaikilla ole yhteistä päämäärää. Ja vielä niin, että kaikki tunnistavat oman roolinsa yhteisen päämäärän saavuttamisessa. Tämä jos joku on strategista johtamista ja strategian toimeenpanemista.

Jotta kaikki tietäisivät yhteiset tavoitteet ja oman roolinsa niiden saavuttamisessa, tarvitaan viestintää. Yksi tärkeimmistä asioista, joka johtajan on ymmärrettävä, on viestimisen tärkeys. Vain läpinäkyvällä viestinnällä johtaja rakentaa luottamusta organisaatiossa ja varmistaa sen, että kaikki tietävät mitä heidän pitää tietää, voidakseen hoitaa työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja tavoitteisiin pääsemiseksi.

Väite 5: Yksi johtajan tärkeimmistä työkaluista on empatia

Entä sitten empatia ja toisen ihmisen ymmärtäminen – pehmoiluako? Ei todellakaan, vaan johtaminen on nimenomaan ihmisten johtamista ja empatian avulla johtaja ymmärtää mitä hän johtaa. Empatia ei ole pehmoilua. Johtaja voi olla vaativa ja asettaa tiukkojakin tavoitteita, mutta toimimalla empaattisesti hän ymmärtää paremmin kunkin alaisen kohdalla mikä heitä motivoi. Yksi motivoituu vain rahalla, toinen taas tarvitsee huomiota jne.

Suosittelen unohtamaan ajatuksen, että ihmiset vain antavat sielunsa yritykselle ja tekevät kaikkensa yrityksen menestyksen eteen. Kaikilla ihmisillä on jotain, mikä motivoi heitä antamaan panoksensa yrityksen eteen, motiivi tehdä asioita, joita odotat heidän tekevän. Ymmärrä nämä motiivit, niin savutatte tavoitteet ja ihmisesi voivat hyvin.

Väite 6: Kolme käskyä johtajalle: kuuntele, kuuntele ja kuuntele

Johtaminen olisi helppoa, jos geneeriset motivointikeinot saisivat kaikki maksimaalisiin suorituksiin. Johtajan pitää tutustua alaisiinsa ja räätälöidä yksilölliset motivointitavat. Ensireaktiona ”Se ei millään ole mahdollista” on ymmärrettävä. Urani varrella olen kuitenkin oppinut, että se on mahdollista, mutta vain pitkäjänteisellä työllä! Paras ohjeeni on: kuuntele, kuuntele ja kuuntele.

Armeijassa ja sodassa johdetaan joukkoja geneerisillä motiiveilla. Kysymys on hengissä selviämisestä: motivoidu tai kuolet. Organisaatioissa johdetaan vapaaehtoisuuteen perustuvalla motivoinnilla.

Kiteytys omasta näkemyksestäni hyvästä johtajuudesta

• Ole oma itsesi – älä esitä johtajaa
  • Joskus johtaja tai päällikköuran alkuvaiheessa, kun itseluottamusta ei vielä ole kertynyt tarpeeksi, voi tulla houkutus esittää johtajaa.
• Pidä alaisesi tietoisena omista tavoitteistasi
  • Mitä avoimempi olet omien tavoitteittesi kanssa, sitä sitoutuneempia ovat alaisesi tai johdettava tiimisi
• Varmista, että alaisesi tietävät oman roolinsa ja merkityksen sinun tavoitteidesi saavuttamisessa
• Kuuntele alaisiasi – ole oikeasti läsnä, kun he puhuvat sinulle
• Opettele arvostamaan ihmisten erilaisia motivaattoreita – kaikki eivät ole kuten sinä
• Rakenna johtaminen tunnistettujen motivaattoreiden ympärille
• Älä esitä kiireistä johtajaa – se on so last season
• Et voi johtaa vain ”laumaa ihmisiä” vaan johdat yksilöitä, joista muodostuu organisaatiosi
• Edellä mainittu motivoitu organisaatio on sinun voimavarasi – ilman heitä et voi onnistua

Lopuksi

Lopuksi haluan vielä palata alkuun. Minulla on todella ollut hieno mahdollisuus toimia monien hienojen esihenkilöiden alaisena, mutta minulla on ollut myös hienoja alaisia, jotka ovat opettaneet minulle johtajuutta. Olen saanut ammentaa niin osaavien johtajien taidoista ja keinoista kuin niidenkin, joilla on vielä opittavaa. Kaikesta olen saanut oppia, joko ottamaan mallia tai päättää, että noin en halua itse toimia. Lisäksi minulla on omat vahvuuteni, joita pystyn hyödyntämään omassa työssäni johtajana. Johtajuus on vaativaa, mutta jos on valmis tutustumaan itseensä ja muihin sekä oppimaan, se voi olla hyvin antoisaa.

Haluatko kuulla lisää?

Mikäli kirjoitukseni herätti kiinnostuksen johtamiseen, laita minulle viestiä niin voimme vaihtaa ajatuksia tärkeästä asiasta. Johtamisesta!